Johtaja pysähdy - Jatkuva kiire vie työn ilon ja terveyden!

”Mitä kuuluu?” / ”Kauhea kiire….” Jotenkin näin valitettavasti alkaa aika moni keskustelu työpaikoilla. Kuulen jatkuvasti kommentteja siitä, kuinka johtavassa asemassa oleva kokee itsensä riittämättömäksi: deadlinet painavat mieltä ja to do -listat ovat pitkiä.
Työelämäämme on tainnut pesiytyä vauhtisokeus. Ihmisten kohtaamiselle ei ole aikaa, vaan palaverit suoritetaan: ”Mennään asiaan”. Täpötäysiin kalentereihin ei mahdu pysähtymistä mahdollistavia yhteisiä hetkiä eikä tällaisia hetkiä sisällytetä myöskään toimintaa ohjaaviin tavoitteisiin tai mittareihin. "Sitä saa mitä mittaa " -on toinen vanha johtamisen slogan jo siis elää ja voi hyvin!
Uskallan väittää, että pysähtymisen ja arkisten kokemusten jakamisen puute on yksi keskeisistä syistä ihmisten pahoinvointiin. Pitkään paineen alla ollessamme menetämme kyvyn palautua sekä luovuutemme, kykymme ajatella laaja-alaisesti ja tutkia eri näkökulmia. Annamme päivittäin kiireen viedä, vaikka tiedämme, että se ei ole kestävää.
”Kompleksisessa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa tarvitaan toimintatapaa, jossa korostuu ihmisten välinen luottamus, läsnäoleva kohtaaminen ja yhdessä oppiminen. Oppiminen tähtää todellisuuden tulkintojen tarkistamiseen ja oman maailmassa olemisen tavan avartamiseen. Ratkaisut ongelmiin eivät synny ulkoisia prosesseja viilaamalla, koska systeeminen muutos lähtee sisältä käsin eli meistä itsestämme.
Oppiminen systeemissä perustuu kykyymme kohdata ja avautua vuorovaikutuksessa toinen toisillemme. Kaikkia tarvitaan mukaan ja kaikki vaikuttavat syntyvään lopputulokseen. Luottamukseen perustuvassa turvallisessa ilmapiirissä ihmiset rentoutuvat ja tulevat läsnäoleviksi. Rentouttavissa kohtaamisissa ei kohennu vain kyky tehdä viisaita päätöksiä. Kohtaamisissa tapahtuu myös sellaista tiedollista vaihtoa, joka jää usein tiedostamatta ja piiloon suoritteisiin keskittyvässä tekemisessä.”
Maria Joutsenvirta
Miksi ja miten muuttaa omaa toimintaa?
Jatkuvassa muutoksessa ja paineessa eläminen haastaa niin yksilön hyvinvoinnin, kuin myös organisaatioiden innovatiivisuuden ja uudistumiskyvykkyyden. Johtajan pitää ensin johtaa itseään pysähtymään ennen kuin hän pystyy johtamaan tiimiään tähän. Ghoshal ja Bruch totesivat pitkään tutkittuaan johtavassa asemassa olevia (10v pitkittäistutkimus), että vain 10 % johtajista toimii määrätietoisesti saadakseen todella tärkeän työn tehtyä tehokkaasti. Heillä on sekä työvire että fokus korkealla. Mieti, 90% johtajista on mahdollisuus kehittyä itsensä johtamisessa ja sitä kautta parantaa sekä omaa, että tiiminsä tuottavuutta! Ja tämä ei tarkoita määrän lisäämistä, vaan kehittämällä toimeenpanon taitoa.
”Motivaatio ei pysy yllä, eivätkä suunnitelmat toteudu vahvallakaan tahdolla, vaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimeenpanon taitoa eli volitiota. Volitio on merkittävin ihmisen tavoitteen saavuttamista ohjaava tekijä. Se on taito tietoisesti ja johdonmukaisesti säädellä ja hyödyntää omaa henkistä pääomaa sekä ympäristötekijöitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Taitona se on siirrettävissä tilanteesta toiseen, ja siksi se mahdollistaa meille jatkuvassa muutoksessa menestymisen. Ja koska kyse on taidosta, sitä voidaan arvioida, kehittää ja johtaa.”
Ria Parppei
Aloita vaikka näistä ja aloita heti!
- Varaa päivittäin kalenteristasi aikaa, jossa pysähdyt arvioimaan omaa toimintaasi. Mitkä sen päivän tehtävistäsi vievät strategiaa (kohti tavoitteita) eteenpäin eniten, mitkä vähiten? Minkä tekeminen sinun pitää lopettaa, mitä kehittää, entä lisätä?
- Varaa tiimillesi joka kuukaudelle samanlainen pysähtymissessio, missä arvioitte tiimin toimintaa suhteessa strategiaan ja tavoitteisiin, tiimissä vallitsevaa luottamusta sekä yhteistyön toimivuutta.
- Etsi ensin itsellesi coach, joka auttaa sinua kehittämään omaa toimintatapaasi. Tässä pätee sanonta: Laita happinaamari ensin itsellesi ennen kuin autat muita!
Lähde: Heike Bruch, Sumantra Ghoshal, 2004. A Bias for Action: How Effective Managers Harness Their Willpower, Achieve Results, and Stop Wasting Time
Sinua voisi kiinnostaa myös: Kiire ja stressi - hyvä vai paha asia?