Johtajan supervoima?

Johtaminen ei ole pelkkää strategiaa, prosesseja ja tavoitteita. Se on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista ja heidän saamistaan toimimaan yhteen, jotta koko organisaation tavoitteet saavutetaan. Ja siinä tunteet ovat yksi johtajan tärkeimmistä työkaluista. Tunneälykkyys ei siis ole johtamisessa heikkoutta, vaan vahvuutta!

Mistä tunneälykkyydessä on kyse?

Yksi tyypillisimmistä harhaluuloista tunneälykkyydestä on se, että tunneälykkyys tarkoittaisi vain kiltteyttä tai konfliktien välttelyä. Tämä voi johtaa käsitykseen, että tunneälykäs ihminen ei koskaan sanoisi vastaan, olisi aina myötäilevä tai pyrkisi vain säilyttämään harmonian.

Todellisuudessa tunneälykkyys on paljon enemmän:

• Itsetuntemusta, eli kykyä tunnistaa omat tunteet ja niiden vaikutus toimintaan.
• Itsesäätelyä, eli kyvykkyyttä hallita impulsseja ja reaktioita rakentavasti.
• Empatiaa, joka tarkoittaa kykyä ymmärtää toisten tunteita ja näkökulmia.
• Sosiaalista taitavuutta, jolloin on kyky navigoida ihmissuhteissa, myös vaikeissa tilanteissa.
• Motivaatiota, eli halua ja rohkeutta ohjata itseään ja muita kohti tavoitteita tai vaikkapa haastavissa tilanteissa ”nostaa kissa pöydälle” ja johtaa keskustelua arvostavasti.

Tunneälykäs ihminen uskaltaa ottaa vaikeita asioita puheeksi, antaa rakentavaa palautetta ja asettaa rajoja – mutta tekee sen tavalla, joka huomioi toisen tunteet ja edistää yhteistyötä.

Mitä hyötyä tästä on bisnekselle?

Yritykset, joissa tunneilmapiiriä johdetaan tietoisesti, näkevät konkreettisia tuloksia:

• Vähemmän konflikteja ja poissaoloja
• Kasvava asiakastyytyväisyys, sillä tunne välittyy myös ulospäin
• Parempi tiimien yhteistyö ja kommunikaatio
• Nopeampi palautuminen muutoksista ja kriiseistä
• Korkeampi työn imu ja sitoutuminen

Miten tunteet palvelevat johtamista?

1. Tunteet kertovat, mitä pinnan alla tapahtuu

Ihminen on kokonaisvaltainen olento myös työssä. Siksi tunteet kuuluvat työelämään. Ne estävät tai auttavat meitä kehittymiseen ja tuloksekkaampiin suorituksiin.  Kireät hartiat, hiljaisuus kokouksessa, levoton energia ovat signaaleja, jotka kertovat tarpeista, arvoista tai jännitteistä. Kun johtaja pysähtyy kuuntelemaan, hän saa käyttöönsä arvokasta tietoa, jota ei löydy raportista tai KPI-taulukosta.

2. Tunteiden sanottaminen tuo selkeyttä

Kun tiimissä puhutaan esimerkiksi stressistä tai ihan ok -fiiliksistä, jää paljon piiloon. Kun opimme nimeämään tunteita tarkemmin, ymmärrämme itseämme ja toisiamme paremmin. Tämä vähentää väärinymmärryksiä ja lisää yhteyttä. Tunteita voi opetella sanoittamaan vaikka tunnesanaston avulla: https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/tunteesta-tunteeseen-ohjaajan-opas/104-tunnetta-aakkosjarjestyksessa

3. Tunteet kertovat tarpeesta

Jokaisen tunteen takana on tarve: turvallisuus, arvostus, merkityksellisyys, autonomia. Kun johtaja kysyy itseltään ja tiimiltään: "Mitä tämä tunne yrittää kertoa?", hän pääsee kiinni siihen, mikä todella vaikuttaa motivaatioon ja sitoutumiseen.

4. Tunteiden näkyväksi tekeminen rakentaa luottamusta, joka nostaa suorituskykyä

Kun johtaja uskaltaa sanoittaa yhteistä stressiä tai kutsuu tiimin aitoon reflektointiin, syntyy kulttuuri, jossa tunteet ovat sallittuja. Tämä ei tarkoita ylitulkintaa, vaan tilaa inhimillisyydelle. Ja juuri se nostaa suorituskykyä.

Lähde: Harvard Business Review