Tuloksekas ja hyvinvoiva työkulttuuri - aloita tästä!

Haluaisitko parempaa tuottavuutta, vähemmän poissaoloja, korkeampaa sitoutumista, hyvää mainetta helpottamaan rekrytointeja ja asiakashankintaa sekä lisää innovatiivisuutta ja luovuutta yritykseesi tai organisaatiosi osaan?

Jos vastasit edes yhteen kyllä, on sinulla vastaus siihen miksi sinun pitäisi pysähtyä tämän blogin äärelle, sillä tuloksekas ja työhyvinvointia tukeva työkulttuuri parantaa tutkitusti työntekijöiden sitoutumista, motivaatiota ja tuottavuutta, samalla vähentäen poissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta. Hyvinvoiva työyhteisö on myös kilpailuetu, joka auttaa houkuttelemaan ja pitämään parhaat työntekijät sekä tukee asiakashankintaa.

Miten rakentaa tuloksekasta ja työhyvinvointia tukevaa työkulttuuria?

On paljon erilaisia asioita mitkä tuloksekkaaseen ja työhyvinvointia tukevaan kulttuuriin vaikuttavat. Jos yhdestä pitäisi aloittaa, niin aloittaisin keskustelutaidon kehittämisestä, sillä ihmisyyden perustarve on tulla kuulluksi ja nähdyksi. Avoin ja arvostava keskustelukulttuuri vaikuttaa suoraan työntekijöiden väliseen yhteistyöhön, organisaation tuloskykyyn, asiakassuhteisiin ja jopa päätöksentekoon. Tässä muutamia arjen näkökantoja, joihin olen törmännyt:

• Kun johtoryhmä ei aidosti keskustele, on jokaisella liiketoiminta-alueella oma suunta ja oma etu etusijalla. Johtoryhmän palaverit ovat tiedotustilaisuuksia, jossa muita ”ei kiinnosta” toisen organisaatio-osan vetäjän ”raportti”, vaan he multitaskaavat omia juttujaan kokouksissa.
• Johtoryhmän vetäjällä on myös usein liian ruusuinen kuva siitä, kuinka sitoutuneita johtoryhmän jäsenet ovat tehtyihin päätöksiin. Tällä tarkoitan sitä, että johtoryhmässä ei käydä keskustelua siitä, miten kukakin ymmärsi tehdyn päätöksen ja miten tehty päätös näkyy toiminnassa. Ei myöskään seurata tehtyjen päätösten toteutumista.
• Kun avointa ja arvostavaa työkulttuuria ei ole, vaikuttaa se heikentävästi tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän taustalla on pääsääntöisesti erilaiset käsitykset tavoitteiden merkityksestä ja jopa niiden sisällöstä. Kun työntekijät saavat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa omaan työhönsä, he kokevat työnsä merkityksellisempänä ja sitoutuvat siihen vahvemmin.
• Myös tehdyt työt ja priorisoinnit eivät tue strategian ja tavoitteiden toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla, jos keskustelukulttuuri ei sitä tue. Tietty säännönmukaisuus seurannassa ja avoin keskustelu sekä arviointi siitä, minkä tekemistä pitää lisätä, vähentää, poistaa tai kehittää. Olemme hyviä lisäämään, mutta huonoja vähentämään tai jopa lopettamaan jonkun asian tekemistä. Kokemukseni mukaan suurimmalla osalla meistä on kehityttävää siinä, että aidosti peilaisimme tekemisiämme strategiaan ja tavoitteisiin. Teemme usein mieluummin itseä inspiroivia asioita kuin tavoitteen kannalta tärkeimpiä.