Johtoryhmä
Tehottomat palaverit - 4 vinkkiä palavereiden tehostamiseenNew!!
Harvard Business Review'n artikkelissa "Stop the Meeting Madness" käsitellään tutkimusta, jonka mukaan tehottomat palaverit maksavat Yhdysvaltain yrityksille arviolta 37 miljardia dollaria vuodessa. Tutkimuksessa todettiin, että keskiverto työntekijä käyttää noin 23 tuntia viikossa palavereihin, joista suuri osa koetaan tehottomiksi. Miten teillä?
Tunneälykäs johtajuus kilpailuetuna
Tunneälyllä on merkittävä rooli modernissa johtamisessa. Tunneäly ei ole pehmoilua, vaan se on vaativaa työtä ja strateginen johtajuuden työkalu.
Tuloksekas ja hyvinvoiva työkulttuuri - aloita tästä!
Haluaisitko parempaa tuottavuutta, vähemmän poissaoloja, korkeampaa sitoutumista, hyvää mainetta helpottamaan rekrytointeja ja asiakashankintaa sekä lisää innovatiivisuutta ja luovuutta yritykseesi tai organisaatiosi osaan?
Miksi vastustamme muutosta?
”Muutosvastarinta tarkoittaa muutoksen tai sen suunnittelun vastustusta ja kritisointia, joka ilmenee yksilöiden tai ryhmien käyttäytymisessä. Se ilmenee esimerkiksi välinpitämättömyytenä, informaation torjumisena tai korostuneena itsesuojeluna. Muutosvastarinta liittyy ihmismielen taipumukseen puolustaa vanhoja tottumuksiaan. Muutosvastarinta on luonnollinen osa mitä tahansa muutosprosessia.” Wikipedia En mielelläni käytä sanaa ”muutosvastarinta”. Miksi? Minulle sanana "muutosvastarinta" on negatiivinen ja helposti tulee mieleen ajatus, […]
Johtamisen johtaminen - Johdanko esihenkilöitä vai tiimiä?
Johtaminen voi erota merkittävästi riippuen siitä, johtaako tiimiä vai esihenkilöitä, jotka puolestaan johtavat joko tiimejä tai tiiminvetäjiä. Seuraavassa on avattu kaksi eri näkökulmaa, missä johtaminen eroaa merkittävästi eri kohderyhmien kohdalla. Strateginen näkemys Esihenkilöiden johtamisessa korostuu kyky nähdä organisaation kokonaisuus ja varmistaa sen tehokas toiminta kaikilla tasoilla. Esimerkiksi johtamisen johtamisen yksi keskeisimpiä onnistumisen näkökulmia on tavoiteasetanta. […]
Rikkinäinen vuorovaikutus - 5 vinkkiä vuorovaikutuksen kehittämiseksi
Kun vuorovaikutus on rikki, se voi vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteisiin ja yhteistyöhön. Rikkinäinen vuorovaikutus voi ilmetä monin eri tavoin. Esim: 💔 Ei ymmärretä toisten näkökulmia tai tunteita. Tämä voi johtaa väärinkäsityksiin ja lisätä konfliktien mahdollisuutta.💔 Viestintä heikkenee, kun ei olla enää avoimia ja rehellisiä toisilleen. Tämä voi johtaa tietojen puutteeseen ja epäselvyyksiin.💔 Kun ei koe olevansa […]
Elääkö strategia organisaatiosi arjessa vai onko se johdon ”korulauseita”?
Yritysten strategiatyöhön käytetään usein valtava määrä aikaa ja energiaa – eli sen työstäminen maksaa paljon. Siksi aina välillä ihmettelen miten huonosti eri organisaatiot saavat strategian elämään arjessa. Tämä ei valitettavasti ole vain minun havaintoni, vaan myös Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vain 13 % johdosta ja 8 % keskijohdosta pystyy ilmaisemaan yhtiön strategian niin kuin […]
Kiire on uusi statussymboli!
Liian monet organisaatiot/ tiimit yliarvostavat kiirettä, jopa edellyttävät ylipitkiä työpäiviä ja kokousputkia sekä uskovat krooniseen moniajokulttuuriin. Ihannoimme myös työkulttuurissamme heitä, jotka ovat aina valmiita venymään, riippumatta heidän tuloksistaan. Pidämme yleensä kiireisiä henkilöitä tärkeinä ja vaikuttavina. Työntekijöitä myös ”palkitaan” siitä kuinka paljon he työskentelevät (esim. laskutettavat tunnit). Kiireestä on tullut statussymboli! HBR:n artikkelista käy ilmi eri […]
Johtaja pysähdy - Jatkuva kiire vie työn ilon ja terveyden!
”Mitä kuuluu?” / ”Kauhea kiire….” Jotenkin näin valitettavasti alkaa aika moni keskustelu työpaikoilla. Kuulen jatkuvasti kommentteja siitä, kuinka johtavassa asemassa oleva kokee itsensä riittämättömäksi: deadlinet painavat mieltä ja to do -listat ovat pitkiä. Työelämäämme on tainnut pesiytyä vauhtisokeus. Ihmisten kohtaamiselle ei ole aikaa, vaan palaverit suoritetaan: ”Mennään asiaan”. Täpötäysiin kalentereihin ei mahdu pysähtymistä mahdollistavia yhteisiä […]
Tunneälykäs johtoryhmä on avain yrityksen menestymiseen
Tutkimusten mukaan tunneälykäs johtajuus on yksi avaintekijöistä menestyvien organisaatioiden taustalla. Esimerkiksi World Economic Forum on listannut tunneälyn yhdeksi 2020-luvun tärkeimmäksi työelämätaidoksi. Tunneäly on kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä omia ja muiden tunteita. Tunneälykäs johtajuus ja tiimien tunneälykkäät taidot ovat yhteydessä parempiin suorituksiin ja tämä pätee myös johtoryhmään. ”People will forget what you said, people will […]
Case: Epäonnistunut organisaatiomuutos
Olipa kerran asiantuntijaorganisaatio, johon oli vuosien saatossa muodostunut monikerroksinen johtamisrakenne. Johtoryhmä totesi tehokkuutta ja kulurakennetta arvioidessaan, että johtamista on yksinkertaistettava, jotta toimintaa voi tehostaa. Päädyttiin organisaatiorakenteeseen, missä esihenkilövastuu on ainoastaan johtoryhmän jäsenillä. Muutoksesta tiedotettiin asianmukaisesti ja oletettiin, että asiat alkavat sujumaan jouhevasti, mutta toisin kävi. Organisaatiossa alettiin oireilemaan ja vastustettiin muutosta. Osa väsyi ja tuli […]
Mihin johtoryhmä käyttää aikansa?
Oletteko strategisia kehittäjiä vai operatiivisia ongelmanratkaisijoita? Olemme huomanneet, että se mihin johtoryhmät työskentelyssään keskittyvät vaihtelee melkoisesti. Onko agendalla pääosin arjen ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja? Vai keskustellaanko henkilöstön hyvinvoinnista ja kyvykkyyksien kasvattamisista? Entä katsotaanko pitkälle tulevaisuuteen? Vai tyydytäänkö ymmärtämään tätä hetkeä? Kokemuksemme mukaan johtoryhmien pääfokuksen voi jakaa karkeasti kolmeen. Tunnistatko, mistä te enimmäkseen johtoryhmänä keskustelette? Johtoryhmä, […]
Kenen vastuulla on työkyky? Onko se johtoryhmän agendalla?
Työkyky, työhyvinvointi, työkyvyn johtaminen, uupuminen, sairauspoissaolot, työkyvyttömyys jne näyttää puhututtavan varsin paljon. Kenen vastuulla työkyky oikeasti onkaan? Onko se jokaisen itseensä, esihenkilön, HR:n vai ylimmän johdon vastuulla? Satuin bongaamaan Smartumin tuoreen haastattelututkimuksen, jossa haastateltiin henkilöstöhallinnon päättäjiä siitä, millainen on työkykyjohtamisen tila suomalaisissa organisaatioissa ja millaisia haasteita ja tulevaisuuden tarpeita työkykyjohtamiseen liittyy. Smartumin tutkimusraportti päättyy pohdintaan: […]