Johtaja ja esihenkilö – kuinka pidät huolta jaksamisestasi?

Johtajakin on ihminen, jonka jaksaminen voi olla koetuksella ihan samalla tavalla kuin tiimiläisten. Kokemukseni mukaan johtavassa asemassa olevien stressitekijät liittyvät yleensä vuorovaikutussuhteisiin (väärinymmärrykset ja konfliktit), ajanhallintaan, työn ja yksityiselämän tasapainottomuuteen, epärealistisiin odotuksiin tai arvoristiriitoihin. Jaksamiseen vaikuttavissa tutkimuksissa eniten vaikuttaviksi asioiksi on todettu kokemattomuus esihenkilötyöstä sekä hyvin voimakas sitoutuminen työhön, sosiaalisen tuen puute, puutteellinen perehdytys, vähäinen palautteen saanti ja työn jatkuva keskeytyminen. (Ahlroth 2015)

Johtamisrooli on myös usein yksinäinen, ja on pidettävä riittävää etäisyyttä työyhteisön tunnekenttään, jotta realiteettien taju sekä harkinta- ja päätöksentekokyky säilyy. Henkisesti kuormittavia tekijöitä voivat olla myös vaikeat ristiriita- ja ongelmatilanteet, ristiriitaisten ja negatiivisten tunteiden ja odotusten kohteena oleminen, ammatillisen asenteen säilyttäminen ja liiallisen kaveeraamisen välttäminen, aiheellisen ja aiheettoman kritiikin erottaminen toisistaan, sekä tosiasioiden puolustaminen. (Järvinen 2014)

”Työntekijöiden jaksaminen on koetuksella. Ihmissuhdetyö vie voimia, työkuormituksesta on vaikea palautua, eivätkä kaikki pysy mukana muutoksissa. Tämä lisää konfliktiherkkyyttä työyhteisöissä”

Henkilöstö- ja työsuojelupäällikkö Sari Uotila

Hänen mukaansa esihenkilö joutuu väistämättä työyhteisön monenlaisten ilmiöiden pyörteisiin. Tehtävässä tarvitaan sekä lämpöä että jämäkkyyttä.

Kuinka pitää huolta omasta jaksamisesta?

Tutkimusten mukaan omalla tekemisellä ja itsestään huolehtimisella on suurin vaikutus omaan työhyvinvointiin. Tässä muutamia keinoja pohdittavaksi ja kokeiltavaksi:

1. Jatkuva kiireen tuntu

Pohdi, mistä se pääasiallisesti johtuu. Lupaanko liikaa? Mihin kaikkeen sanon kyllä? Missä kaikessa haluan olla mukana tai keitä miellyttää? Milloin viimeksi olen tuunannut työtäni ja priorisoinut tekemisiäni? Mikäli työmäärä on se mikä tuo kiireen ja stressin, niin käy läpi mitä sinulta oikeasti odotetaan. Mitkä ovat ne tavoitteen kannalta olennaiset asiat/tehtävät? Mitä voit delekoida tai jättää kokonaan tekemättä?

Pyydä apua! Apua saa eri tahoilta: HR, oma esihenkilö, kollega, ulkopuolinen coach, työnohjaaja, työterveys, jne.

2. Stressinhallinta

Esihenkilötyö on usein stressaavaa. Pohdi, millä tavalla toimit eri tilanteissa, sekä miten reflektoit omaa käyttäytymistäsi. Stressinkäsittelytaitojen harjoittelu ja omien stressitekijöiden tunnistaminen on tärkeää, ja näiden avulla voidaan ehkäistä monia työstä aiheutuvia negatiivisia haittoja. Stressiä lisää myös riittämättömyyden tuntu, siksi pidä huolta jatkuvasta johtamisen osaamisen kehittämisestä.

3. Ajan ja tekemisen hallinta

Pohdi, kuinka paljon työ vaatii keskeytyksetöntä aikaa, ja kuinka se nyt toteutuu arjessa? Mistä keskeytykset tulevat ja kuinka niihin voin vaikuttaa? Kiireen tuntua voi myös itse aiheuttaa. Erilaisten viestikanavien jatkuva vilkuilu keskeyttää tehokkaasti työskentelyn. Tee päätös siitä, kuinka tavoitettavissa on järkevää olla ja määrittele minkälaista toiminnan muutosta se sinulta itseltäsi vaatii. Palautumisen ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää pitää työpäivien pituus kohtuudellisena oman jaksamisen tukemiseksi.

4. Työn ja vapaa-ajan erottaminen

Tarvitset myös elämän! On tärkeää pystyä irrottautumaan työstä. Tällä tarkoitan sitä aikaa, kun et ajattele töitä etkä myöskään ole tavoitettavissa. Sopikaa yhteiset pelisäännöt siitä, miten työajan ulkopuolella ollaan tavoitettavissa, vai ollaanko lainkaan. Irrottautuminen työstä tapahtuu parhaiten, kun tekee jotain aivan muuta. Harvoin pelkkä lepo riittää, vaikka sitäkin tarvitaan. Muista silti myös kunnon yöunet!

5. Vuorovaikutus

Kiinnitä huomiota tapaasi ja tiiminne tapaan kommunikoida. Avoin vuorovaikutus tarkoittaa luottamusta, toisten ja itsensä arvostamista, huumoria, kannustamista, rehellisyyttä, keskustelua, tiimityötä, onnistumisen iloa, välittämistä, palautteen antamista ja vastaanottamista. Yleensä konfliktin siemenet lähtevät liikkeelle vuorovaikutuksen puutteesta tai laadusta. Lisää suoraa palautteenantoa ja tunteista puhumista.

Outi Sivonen jakoi LinkedInissä 8.3.2023 myös erinomaiset vinkit oman esihenkilöroolin kehittämiseen:

1. ”Älä anna kenenkään väittää sulle, että johtajan pitää tehdä töitä 24/7, ja siksi esim. äiti ei voisi olla johtaja.”

2. ”Yksityiskohdilla on merkitys: Olimme menossa pitämään tiimin workshopia hänen mökilleen, ja kesken ajomatkan hän halusi pysähtyä ostamaan tulppaaneja ja kynttilöitä pöytään ”koska pitää olla myös jotain kaunista”

3. ”Älä tee muiden hommia” - esinaiseni totesi, kun tein iltamyöhään jotain exceliä, joka ei mulle kuulunut. Auttaa voi, mutta kenenkään palvelijaksi ei pidä ryhtyä, siksi että on nainen. Eikä muutenkaan.

TTL:n artikkeliin Marja Sarkkinen on konnut Sari Uotilan (Jyväskylän Kaupunki) keinot tukea esihenkilöitä. Linkki artikkeliin:

https://www.ttl.fi/tyopiste/jaksava-esihenkilo-on-tyoyhteison-paras-tuki

Kysy lisää coachingista ja johtamisvalmennuksista: marjut@wayup.fi tai 050 344 5779