Johda muutoskykyä - Muutoskyky on ratkaiseva taito

Muutoskyky on tulevaisuuden ratkaiseva taito väittää mm. Sitran johtaja Päivi Hirvonen. Muutoskyvyllä, eli resilienssillä tarkoitetaan henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen pystyy, usein tiedostamattomasti, hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa (Helsingin yliopisto).

”Muutoskyky on tulevaisuuden ratkaiseva taito, jonka vahvistamiseen tarvitaan mukaan kaikki toimijat. Käyttäytymistieteistä tiedetään, ettei pelkkä kyvykkyys johda toimijuuteen. On tuettava myös halua – eli motivaatiota tehdä muutosta. Jotta kyky ja halu realisoituvat käyttäytymiseksi, tarvitaan mahdollisuuksia. Näitä voivat yksilöt, organisaatiot ja koko yhteiskunta osaltaan luoda.”

Päivi Hirvola, Johtaja, Sitra

Muutoskyvykkyyttä tai -johtamista ei opita luennoilla

Muutoskyky ei myöskään aina korreloi iän tai työhistorian kanssa. Kyse ei ole siitä, miten olemme tehneet tai miten olemme suunnitelleet tulevaa. Kyse on siitä, miten kyvykkäitä olemme reagoimaan yllättäviin tilanteisiin ja miten nopeasti pystymme siinä toimimaan. Usein muutoskyvykkyys kasvaa erilaisten kriisien avulla. Resilienssi ei siis ole synnynnäinen tai pysyvä ominaisuus, vaan sitä on mahdollista vahvistaa läpi elämän.

Muutoskyvyn merkitys korostuu yllättävissä ja vaikeissa tilanteissa, jotka haastavat totutut toimintamallit ja ajatukset. Resilientti henkilö ei mene rikki tai murru jokaisesta vastoinkäymisestä, vaan hän pystyy palautumaan kuormittavista tilanteista ja jatkamaan elämäänsä. Vaikeiden tilanteiden lisäksi resilienssi vaikuttaa kuitenkin myös laajemmin. Erilaiset kyvyt tunnistaa ja hyödyntää omia voimavarojaan vaikuttaa tulkintoihin ja valintoihin, joita teemme erilaisissa tilanteissa. (Helsingin yliopisto)

Kokemuksemme mukaan ylimmän johdon muutoskyvykkyys on varsin korkea. Korkean resilienssin omaava johto saattaa ajaa organisaation ylikuormituksen tilaan. Vauhdikas muutostahti, tai muutosten vaativuus näkyvät ilmiöinä, jolle yleensä annetaan nimi ”muutosvastarinta” Eli näkyy ärtymystä, negatiivisuutta, erimielisyyksiä, laskevaa tiimityön tehokkuutta, lisääntyneitä poissaoloja, välinpitämättömyyttä tai syrjään vetäytymistä.

Muutos herättää aina tunteita ja myös positiivinen muutos syö energiaa. Se kuinka avoimesti organisaatiossa käsitellään muutokseen liittyviä tunteita, määrittää lähes poikkeuksetta sen, kuinka nopeasti muutosta saadaan aikaan.

Valmentava johto menestyy

Muutoskyvykkyys, tunneäly ja yhteistyötaidot ovat jo monien eri tahojen, kuten esim. tulevaisuudentutkijoiden taholta, tunnistettu keskeisiksi osaamisalueiksi tulevaisuuden työyhteisöissä. Valmentavalla otteella johtaen osallistaen, vastuuttaen ja sitouttaen toimiva tulee varmasti menestymään tulevaisuudessa. Hyvä ihmistenjohtaja auttaa tiimiä kasvamaan hyvästä parhaaksi.

Mika Nieminen kumppaneineen (VTT) on määritellyt Muutosjoustavuus – Organisaation resilienssin tukeminen tutkimusraportissaan seuraavat Resilienssiä tukevan johtamisen periaatteet monimutkaisissa tilanteissa ja organisaatioissa:

1. Arvosta monimuotoisuutta ja -äänisyyttä

2. Luota organisaation kykyyn asettaa tavoitteita ja itseorganisoitua

3. Hyväksy näennäinen ”tyhjäkäynti”

4. Hyväksy jännitteet ja yllätyksellisuus osana organisaation uusiutumiskykyä

5. Varmista, että organisaation tavoitteet ovat kaikille yhteiset, ne on ymmärretty ja niihin on sitouduttu

Aloita heti

Uusia taitoja on tärkeää harjoitella silloin, kun ylimääräiset häiriötekijät eivät kuormita liikaa. Muutoskyvyn, eli resilienssin kehittämiseksi tarvitaan käytännön tekemisiä, mitkä altistavat yllätyksille. Siksi esimerkiksi ketterän kehittämisen menetelmät sopivat siihen mainiosti.

Tiimin resilienssiin vaikuttavat tiimin jäsenten resilienssi ja tiimin yhteistyökyky, eli se miten tehokkaasti tiimi osaa hyödyntää kunkin vahvuuksia. Yksilön resilienssi ei vielä takaa tehokkaasti toimivaa tiimiä. Tiiminä kehittymistä voidaan opetella yhdessä esimerkiksi pohtien: Missä ollaan hyviä, tai jopa erinomaisia? Missä haluaisimme olla parempia? Mitä meidän silloin tulisi tehdä toisin? Miten ja millä aikataululla?

Mikäli kaipaat vinkkejä matkalla huipputiimiin, niin lue Mitä huipputiimit tekevät eri tavalla kuin muut -blogimme.

Lähteet:

P. Hirvola, 2022, Muutoskyky, Sitra

M. Nieminen & al, 2017, Muutosjoustavuus - Organisaation resilienssin tukeminen, VTT Technology

Mitä resilienssi on?, Helsingin yliopisto